Laura Save - Paljain jaloin


WSOY 2013

"En olisi koskaan uskonut, että kohdalleni osuu tällaista. Vaikka olen aina pelännyt sairastuvani syöpään, en kuitenkaan jotenkin tosissani ajatellut, että sellainen on mahdollista. Syöpähän on se, josta luetaan kirjoista. Siihen sairastuu joku urhea sankaritar, joka taistelee loppuun saakka ja paranee, kun läheiset jo luulevat että toivo on menetetty".

Laura Save oli pienen pojan äiti, vaimo ja lääketieteen opiskelija. Saven elämä muuttui kertarysäyksellä hänen saadessaan kuulla, että hänen polvestaan on löydetty osteosarkoomaa eli luusyöpää. Kirjan kansilehdestä käy ilmi, että Save menehtyi sairauteen vuonna 2012 ja kirja julkaistiin postuumisti. Romaani koostuu Saven muistiinpanoista ja päiväkirjamerkinnöistä ja jakaantuu kolmeen osaan, joista ensimmäinen alkaa diagnoosin saamisesta, toinen osa jalan amputaatiosta. Kolmas osa taas käsittelee hoitojen jatkumista ja Saven valmistautumista vääjäämättömään.

Sairaus tuo mukanaan kaikenläpäisevää pelkoa ja ahdistusta, mutta niiden välissä pilkistää myös silloin tällöin toivoa ja arjen pieniä ilonhetkiä. Save kuvaa tarkasti sitä, miten vakava sairaus muuttaa läheissuhteita ja omaa identiteettiä sekä miten suuri merkitys on läheisten ihmisten ja asiantuntevien ammattilaisten antamalla tuella. Ehkä Saven opiskelualasta johtuen Paljain jaloin sisältää myös tarkkaa syöpähoitojen lääketieteellistä kuvausta suurine lääkemäärineen, sytostaatteineen ja leikkauksineen.

Kirjan luonteesta johtuen, en katso mielekkääksi arvostella sitä millään asteikolla, koska jokaisen päiväkirja ja omien kokemusten kirjaus on sinänsä täydellistä. En ole koskaan aiemmin kokenut samanlaista intiimiyden tunnetta, kuin lukiessani Saveen kirjaa. Paljain jaloin on kirjoitettu niin avoimesti ja rehellisesti, että tuntui, kuin olisin lukenut läheisen ihmisen minulle luettavaksi annettua päiväkirjaa ja muistutin itseäni jatkuvasti siitä, että Save on halunnut jakaa tarinansa meille kaikille. Olen kiitollinen siitä, että sain kulkea hänen matkassaan tämän hirvittävän surullisen ja epäreilun tien.

Suosittelen kirjaa erityisesti niille, joiden läheinen on sairastunut syöpään sekä ammattilaisille, jotka kohtavaat työssään vakavasti sairastuneita ihmisiä. Muille Saven tarina on tärkeä muistutus siitä, miten nopeasti kaikki voi muuttua ja mitkä asiat elämässä todella ovat merkityksellisiä.

1 kommentti:

Mai Laakso kirjoitti...

Lauran tarina kosketti sydämeen asti. Kirjaa lukiessa olo oli kuin kanssakulkijalla, tunteet kulkivat voimalla mukana. Sairaudet ovat toisinaan hyvin epäoikeudenmukaisia.